Tunnen ihan todentotta itseni pullataikinaksi. Välillä, kun taikinsta unohtuu jotakin, painoni pysyy ennallaan tai jopa tippuu vähän, joskus taas taikinasta ei puutu mitään paisun vain kokoajan. Aamulla päätän, että päivän aikana syön ~500-700kcal, mutta illalla alan laskemaan, saan tuloksksi aivan kammottavia lukuja. Hyvin, hyvin harvoin saan mennä onnellisena lihaskunnon jälkeen nukkumaan kun olen syönyt rajojeni mukaisesti.
Pidän salaatista, voisin jopa sanoa rakastavani sitä, mutta silti sitä tulee syötyä liian harvoin. Haluan oppia syömään vain vähän, omien kalorirajojeni mukaisesti, enkä aina lipsua niistä. Tiedän, että se tarvitsee hirveästi tahdonvoimaa ja lisää tahdonvoimaa, mutta sitten nälkäni pääsee vapaaksi ja kävelen ostamaan jotain oikein hyvää ja rasvaista ruokaa. En halua sitä enään! En vain enään jaksa sitä, että saan itkeä joka ilta sängyssäni kun en jaksanut taas lähteä lenkille ja olen syönyt liikaa.
Mutta huomenna, huomenna se alkaa.
Huomenna on uusivuosi. Ajattelin viettää sen aivan rauhallisesti ja miettiä suunnitelmaani ensi vuodelle. Aion laihtua. Aion laihtua ainakin sen 10kg. Se ei tule olemaan helppoa, mutta nyt aion yrittää tosissani. Haluan mahtua ainakin aluksi 34 vaatekokoon.
♥
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti